Toisesta Tampere Fetish Factorysta haaveiltiin, mutta sen varsinaiset vetäjät puuttuivat. Jalo ei pystyisi tulevana kesänä panostamaan bileisiin, enkä minä halunnut hypätä kelkkaan, jossa joutuisi kenties istumaan yksin. Tampereen Setan järjestämillä leimareilla asia ratkesi.

Meitä oli neljä: Tuuli ja minä sekä kaksi uutta: Peikkotyttö ja Bettie. Juteltiin ja huudettiin. Keksittiin mahdottomia. Tämä me keksittiin: järjestetään bileiden sijasta monipäiväiset festivaalit, joiden ohjelmassa olisi erilaisia workshoppeja, seminaari, taidenäyttely ja pääjuhla – ja tietenkin lämmittelybileet. Ja Mustan Puolikuun omat bileet. Järjestetään fetissi- ja S/M –festivaalit. Se sai nimeksi Tampere Fetish Factory 2001: Fetissifestarit. Nyt siinä oli sitä suomea.

Musta hevonen

Samaan aikaan skeneen oli ilmaantunut musta hevonen. Helsingissä joku Ancelikh järjesti Fetish Club -nimisiä, ilmeisesti kaupallisia S/M-klubi-iltoja jossain ravintolassa. Kun Jalo kertoi minulle, että Ancelikh oli järjestänyt Kinky Clubin bileitä alkuvuosina, minä halusin tavata hänet. Ancelikhin villit tarinat olivat se lähde, josta lähdin ammentamaan Kinky Clubin historiikin. Lisäksi hänellä oli musta kansio, johon hän oli tallentanut kaikenlaisia mielenkiintoisia papereita 90-luvun alkuvuosilta. Tästä syntyi myös idea, että festareiden perjantain bileet voisi järjestää Kinky Clubin kunniaksi. Tarkoituksena oli tuoda lavalle joukko 90-luvulla esitettyjä show’ta sellaisinaan ilman muutoksia.

Taffin aloituskokouksessa 2001 oli mukana noin 30 henkeä. Toukokuussa 2008 meitä oli kolme, talvella 2009 kymmenkunta. Alkuvuosien innostus oli siis melkoista, ja tätä innostusta tarvittiin, ennen kuin festivaalien kokoinen juhla oli toteutettu. Ancelikhin Fetish Club toteutui muuten kaksi kertaa, minkä jälkeen klubi lopetettiin, koska lavalla esitettiin fistaus-show. Alkujaan sitä piti järjestää joka perjantai. Tätä ennen minä olin ehdottanut Ancelikhille, että Fetish Clubista voitaisiin tehdä kiertävä klubi. Sama ohjelma ja sapluuna toteutettaisiin eri kaupungeissa. Näin ei käynyt, mutta myöhemminhän näitä klubeja on järjestetty samalla nimellä Turussa ja Tampereella. Turkulaiset tietääkseni kysyivät nimen käyttöön lupaan Ancelikhilta.

Yli YLE:n mediakynnyksen

Ylioppilasteatterin tilat kesän festivaaleja varten varasi vielä Tampereen S/M-Fetish kerho, mutta kesäkuussa Tampereelle perustettiin Rsyke ry. Sen ensimmäinen puheen-johtaja oli Peikkotyttö, joka tekikin yhdistyksen eteen leijonan työn. Perustamiskokouksesta käveli ulos neljä ihmistä kahdessa erässä ja yksi palasi. Ei se Tampereenkaan kinky-toiminta aina niin sopuisaa ole ollut. Rsyke alkoi vastata Taffin järjestelyistä, mutta se ei ollut perustettaessa tarkoitettu yhdistykseksi tai klubiksi, kuten Bizarre Club tai SMFR. Sellainen siitä tuli myöhemmin. Näin minä olen tämän asian ymmärtänyt.

Alkukesän aikana festarit saivat seuraavan muodon. Keskiviikkona avattaisiin festivaalit, taidenäyttely ja pidettäisiin seminaari. Torstaina esitettäisiin Rocky Horror Picture Show. Perjantaina järjestettäisiin juhlabileet Kinky Clubin kunniaksi, koska klubi oli raivannut tilaa fetissi- ja S/M-kulttuurille ja yhdistys täytti 10 vuotta. Nämä bileet olivat S/M-painotteiset, ja ohjelma rakentui samojen esiintyjien varaan, jotka olivat esiintyneet 90-luvulla KC:n bileissä. Lauantaina juhlittiin uutta skeneä ja bileet olivat fetissi- ja fantasiapainotteiset. Edellisen nimi oli ”Revival-yö”, jälkimmäisen ”Fantastinen pyhäkoulu”. Pienenä yksityiskohtana kerrottakoon, että Taffin saitilla oli pieni jukeboksin näköinen painike, jonka avulla sai jättää biisitoiveita deejiille. Minä toivoin Seremoniamestarin biisiä ”Miten skene menee.”

Sitä ei soitettu.

”Joku ammattikunnia se täytyy olla”, sanoi DJ, joka oli gootti ja kuului Schatteniin.

Rocky Horror Picture Show’n esittäminen ei onnistunut, koska filmikelat ja esitysluvat eivät olleet Suomessa. Laittomaan esitykseen ei lähdetty. Sen jälkeen tilalle mietittiin teknobileitä tai bändiä. Lopuksi päädyttiin Mustan Puolikuun bileisiin, jonka yhteyteen äkättiin vielä Lyhyet lyhytfilmijuhlat. Siihen tuli kaksi rainaa. Yksi Norjalta ja toinen Sirkus Tapaturmalta. Jälkimmäinen voitti, mutta raati ja yleisö ylistivät edellisen punk-henkeä. Näyttely oli samoissa tiloissa kuin bileet ja siksi esillä vain muutaman päivän. Siellä oli esillä muun muassa Nalle Virolaisen, Qumman ja Tekrin kuvia sekä kumista tehtyjä bambeja. Ne jäivät mieleen. Sellaisen olisin halunnut.

Ensimmäisen Taff-seminaarin teemana oli rakkaus. Tavoitteena oli puhua rakkaudesta normatiiviseen heteroseksuaalisuuden ulkopuolella. Puheenvuorot käsittelivät rakkautta sadomasokistisessa ja lesboseksuaalisessa parisuhteessa sekä suhdetta transvestiittiin partnerina. Lisäksi tutkija Petri Sipilä puhui rakkaudesta fetissiin. Ongelmaksi osoittautui, että rakkaudesta on vaikea puhua, ja rakkauden sijasta päädyttiin puhumaan seksistä.

Festarit ylittivät YLE:n mediakynnyksen. Minä olin omalla nimelläni haastateltavana Radio Mafiassa. Toimittaja oli vanha tuttuni Olka, joka oli aiemmin haastatellut minua naisiin kohdistuvasta väkivallasta, joka kuului tutkimusalaani. Nyt minua haastateltiin festareitten ohella sadomasokismista, mistä syntyi mielenkiintoinen ja antoisa jännite. Olka suhtautui aiheeseen asiallisen innostuneesti. Kotiporukoista haastattelun kuulivat sattumalta siskoni ja hänen poikansa. Sisko sanoi yllättyneensä melkoisesti. Poika ei ollut niin järkyttynyt.

”Se on sinun elämääsi”, sanoi äiti, ”mutta älä minulle siitä puhu.”

Festivaali sisätiloissa

Tänä kesänä ei tehty fetissigaalaa, nyt todella tehtiin sisätiloihin rakennettua festivaalia. Organisaatio oli sen mukainen. Paikka oli vuokrattu viikoksi, ja rakentaminen alkoi jo maanantaina. Talkoolaisia varten Teipille oli järjestetty majoitus- ja peseytymistilat. Teipin keittiössä tehtiin ruokaa, joka tuotiin Ylioppilasteatterille.

Teatteriin rakennettiin lava ja sen eteen kaksi kattoon ulottuvaa tornia. Koska kyseessä oli entinen elokuvateatteri, jossa lattia vietti alaspäin, valkokankaan edessä lattian ja katon väliin jäi monta metriä tilaa. Tornit eivät olleet mitenkään vaatimattomat rakennelmat.

Valoparrut rakennettiin lavan etu- ja takaosaan. Sinne ripustettiin valokannuja kuin suuremmillakin festareilla. Niitä oli myös pitkin salia. Näiden kannujen värikalvot vaihdettiin perjantain ja lauantain bileiden välillä, joten säätöjä tehtiin vielä, kun ihmisiä tuli lauantaina sisään. Perjantain bileiden värit olivat tummansininen ja musta, lauantaina pinkki.

Mustan Puolikuun bileissä ei ollut esityksiä, ihmiset itse olivat ohjelma. Bileissä oli ohjattua kisailua. Siellä järjestettiin koirankoulutusta oikeilla koirankoulutusvälineillä. Laukkakilpailuun ei tuotu oikeita hevosesteitä, mutta se oli riittävän rasittava ilmankin. Osanottajia ei ollut paljon, mutta varsinkin ensikertalaiset olivat tyytyväisiä ja kertoivat, että tapahtuma alensi bileisiin tulemisen kynnystä.

Kinky Clubin kunniaksi järjestetyt bileet alkoivat mennä jo aiemmin kesällä myttyyn. Entiset KC:läiset olivat alkuinnostuksen jälkeen peruuttaneet esityksiä. Tulematta jäivät sellaiset esitykset kuin Holy Hindi Gods goes Kinky: Kali & Krishna ja Construction the Mummy Prince. Jälkimmäisessä oli tarkoitus ommella subin kädet kiinni vartaloon, muumioida kroppa kelmuun ja lopuksi neulottaa päänahkaan kruunu. Esitys peruuntui, kun sub vetäytyi show’sta.

Nalle Virolaisen bodypainting show toteutui suunnitelmien mukaan. Nalle maalasi tribaali-kuvioitaan kahteen vapaaehtoiseen. Samaan aikana luettiin hänen runojaan sekä heijastettiin piirustuksia ja maalauksia valkokankaalle. Se on tyylikkäin esitys, jota olen ollut tekemässä. Ohjelma alkoi kuitenkin ennen Nallen show’ta, kun Bizarre Clubin puheenjohtaja Tapsa vastaanotti ensimmäisen Vuoden Kinkyteko -palkinnon. Palkinto ropsahti kerholle 2000-luvun skenen pelinavauksesta.

Nallen esityksen jälkeen luokseni tuli laiha, nuori mies, jolla oli yllään pelkät kumistringit. ”Voisitko sä kuuluttaa, että joku piiskaisi mua”, hän pyysi.

”Ei, sun täytyy pyytää itse. Anele.”

Minä unohdin hänet kahdesti, mutta sitten hän meni väristen lavalle ja pyysi, että joku yleisöstä piiskaisi häntä. Hän olisi jatkanut pidempäänkin, mutta minä otin häneltä mikrofonin. Myöhemmin illalla näin hänet uudelleen. Hänen selkäänsä koristivat pitkät, punaiset juovat. Hän hymyili tyytyväisenä.

Neiti Naru ja Byron vetivät Chicken Run Show’n, jonka ensiesitys oli KC:n kymppibileissä. Se on paras S/M-esitys, jonka olen ikänä nähnyt. Se on suurrealistinen ja kanalle kiduttavan piinallinen ja raskas esitys, jossa hän kiertää parruun sidottuna kehää masterin häntä piiskatessa ja kiinnittäessä häpyhuuliin painoja. Naru on kuvannut esitystä kirjassaan ”Neiti N:n tarina”.

Bileiden viimeinen esitys on ainoa, jota olen katunut. Ajatus oli, että Wilma tekee lavalla arpitatuoinnin joukolle ihmisiä. Arpitatuoinnissa viilletään hiukka lihaa irti ja siihen kasvaa myöhemmin arpi tatuoinniksi. Kahdella ensimmäisellä se onnistui, mutta sitten tatuoitava alue oli liian suuri ja toisella ei tyrehtynyt verentulo. Verta valui pitkin tuolin jalkoja, ja Wilma heitti klimppejä rasiaan. Yleisöstä buuattiin. Toiset olivat totisia.

Siinä ylitettiin raja.

Fantastinen Pyhäkoulu 

Lauantain Fantastisessa Pyhäkoulusta bilekone ja juhlaväki alkoivat kuumeta ja käydä ylikierroksilla. Teema oli fantasia ja fetisismi, ja ihmiset olivat pukeutuneet sen mukaan. Upeasti, näyttävästi, seksikkäästi. Peikkis ja Bettie olivat järjestäneet kattauksen.

Meillä oli elävät patsaat, tanssitytöt, piiskadominat ja WC-orjat huolehtimassa siisteydestä. Lavalla esiintyivät Sirkus Tapaturma ja HIMO-show, joka oli alkujaan seksimessuille valmisteltu suurisuuntainen ja monihenkinen fetissi-show. Kurittomat koulutytöt esitykseen hommattiin vanhoja, kahden istuttavia puupulpetteja ja liitutaulu erään koulun vintiltä. Ilta päättyi pastori Stockinmaskin saarnaan.

Festareitten uusi keksintö oli elävä seinä. Valkokankaalle heijastettiin live-kuvaa suoraan bileistä. Tämä kuva lähetettiin kannettavasta kamerasta, jossa ei ollut taltioivaa nauhaa. Sen avulla valkokankaalle saatiin yksityiskohtia bileistä, kuten sessioista, ihmisten asuista ja WC:stä. Välillä Makkonen lähetti valkokankaalle omia kuvioitaan. Elävää seinää käytettiin sittemmin monissa Taffin bileissä.

Festareitten sykkiväksi sydämeksi kasvoi Drag Queen X, joka lähti mukaan sillä ehdolla, että hän saa vetää 7-9 show’ta. Ne hän myös veti. Hänen esityksensä eivät näkyneet ohjelmassa, vaan hän veti ne improvisoidusti välillä lavalla välillä tanssikorokkeiden päällä. Hänellä oli loputon määrä, näyttäviä vaateparsia. Loppuillan show oli suuren dildon työntäminen anukseen.

Tätä minä en nähnyt, koska olin yläovella, mutta tullessani saliin huomasin, että jotain oli muuttunut. Ilma oli jännitystä, jotain kihelmöintiä. Lavalla oli meneillään jotain, mitä ei ollut suunniteltu etukäteen. Työnnyin juhlaväen läpi eteen nähdäkseni, mitä tapahtui. Lavalla talkooväkeen kuuluva nainen otti toiselta talkoolaiselta suihin. Sitten lavalle ilmaantui Drag Queen X toisen miehen kanssa. Oli jalkafetisismin aika. Seuraavaksi darkkarin oven kohdalta lavalle tulivat kaksi nuorta naista. Toinen kiinnitti strappi-dildon ja toinen kumartui pöydän ylle. Sitten pantiin. Minä seisoin Yanin kanssa vierekkäin, ja me mietimme, pitäisikö show keskeyttää vai ei. Jalo tuli siihen ja sanoi, että ”Mia, sähän olet aina halunnut, että Bettie alistaa sua.” Ei siinä sen kummempaa yllytystä tarvittu, kun me jo menimme lavalle. Bettie kuritti raipalla sormiani.

Se oli festareiden huipennus.

”Onko se enää asiallista, että lavalla nai kaksi alaikäisen näköistä tyttöä?”, minulta kysyttiin vielä samana yönä baarissa.

Kirjoita kommentti

Ole hyvä ja pidä viestin aihe sopivana artikkeliin. Asiattomat viestit tullaan poistamaan. Älä käytä aineistoa lisänä sivuillasi. Materiaali tullaan siirtämään tarvittaessa. Päivittämällä/Refresh selaimen saat uuden turvakoodin näkyviin, jonka kirjoitettua voit taas painaa Lähetä nappia. Huomio että edellä oleva toimenpide tarvitsee tehdä vain jos kirjoitit väärän turvakoodin.
Nimi:
Kommentti:
Koodi:*

Powered by AkoComment Tweaked Special Edition v.1.4.6
AkoComment © Copyright 2004 by Arthur Konze - www.mamboportal.com
All right reserved