Kuvataiteilija Sylvester Kivelä häpesi fetissejään niin paljon, että kätki ne jopa itseltään – nyt häpeästä syntyi taidenäyttely, johon moni kinky voi samaistua

Ehkä me kaikki löydetään joku rahiseva äänite, aloittelevan taiteilijan piirustus DeviantArtista tai suhruinen YouTube-video, jonka luokse haluaa palata. Jos sen uskaltaa ladata koneelleen, se on kansiossa ”älä avaa”, joka on kansiossa toisen kansion sisällä. Tai sitten se on kansiossa, jonka nimi on tyyliin ”yttrium”, ettei se herätä erityistä kiinnostusta.

Näin kuvataiteilija Sylvester Kivelä kuvailee fetissejä ja häpeää käsittelevää taidenäyttelyään, joka on vielä muutaman päivän ajan esillä Turun B-galleriassa.

“DeviantArt, Tumblr ja Youtube ovat paikkoja, joilta voi löytää tosi fetisististä materiaalia, kun osaa etsiä. Niistä on pyritty siivoamaan pois porno, mutta jos algoritmi tai ulkopuoliset eivät tajua, että tietty asia voi kiihottaa, mikään ei osaa luokitella sitä pornoksi.”

Yhteinen, yksityinen häpeä

Phile:yttrium.-näyttely pohjautuu Kivelän omiin kokemuksiin häpeästä. Nuorempana hän on ollut niin peloissaan omien fetissiensä paljastumisesta, että ei ole uskaltanut edes ladata aiheeseen liittyviä kuvia koneelleen.

“Oli tärkeää, että ne ovat vain siellä netissä, eivätkä ikinä tule minun henkilökohtaisiin tiedostoihini. Sitten jos jotakin latasikin, ne tallensi monien kansioiden sisällä niin, ettei kukaan vahingossakaan törmäisi niihin.”

Joskus häpeä on ollut jopa niin pahaa, että BDSM- tai fetissiaiheisille sivustoille tunnuksen tekeminen on ollut korkean kynnyksen takana. Edes netin mahdollistama anonymiteetti ei välttämättä poista yksilön tuntemaa häpeää.

“Sitä, mistä tykkää, on hävennyt niin paljon, että on vain toivonut sen menevän pois. Ei edes uskalla olla siinä yhteisössä, vaikka häpeän tunne nimenomaan helpottaa, kun huomaa, että muutkin samasta asiasta tykkäävät ovat ihan normaaleja ihmisiä.”

Kivelä ei ole häpeän kokemuksineen yksin: moni muukin on hakenut fetissimateriaalia samoilta sivustoilta tai piilotellut koneellaan valokuvia. Se näkyy myös ihmisiltä kuullussa palautteessa.

“Selkeästi ihmiset tajuavat, mistä puhun. Se on hyvä lähtökohta”, Kivelä nauraa.

Stigmaa ylläpitävät myös yhteisön sisäiset rakenteet

Vaikka seksistä ja BDSM:stä puhutaan nykypäivänä enemmän ja monipuolisemmin kuin aikaisemmin ja stigma niiden ympäriltä hälvenee, yksilö voi yhä kokea valtaisaa häpeää fetisseistään.

“Siinä ei auta se, että useista fetisseistä puhutaan edelleen mediassa niin, että vain ulkopuolisille annetaan ääni. Edelleen se on liikaa sitä, että jostain tehdään friikkisirkushenkinen dokkari, jossa hämmästellään, että tällaisestakin voi tykätä.”

Fetisseihin liittyvää häpeää lisää paitsi BDSM-yhteisön ulkopuolinen suhtautuminen, myös sen sisäiset asenteet.

“Seuranhakuilmoituksessa voi vaikka lukea, että kaikki muu käy paitsi paska ja vaipat. Moni ei tykkää monesta muustakaan asiasta, mutta ei kuitenkaan kirjoita niitä listaan. Se lisää yhteisön sisällä olevaa häpeää tiettyjä fetissejä kohtaan, antaa viestin, että tietyt asiat eivät ole sopivia.”

Kivelä kokee, että hänen oma suhteensa häpeään on tätä nykyä melko hyvä. Hän hyväksyy omat mieltymyksensä eikä enää murehdi niin paljon sitä, millä sivuilla käy internetissä.

“On asioita, joista on vaikeaa puhua, mutta se auttaa, kun löytää samalla aaltopituudella olevia ihmisiä. Harvoin tulee vastaan sellaista kinkyä, joka ei olisi jossain kohtaa tuntenut hirveää häpeää.”

Kivelä valmistui kuvataiteilijaksi keväällä 2021 ja sai näyttelyajan stipendinä B-gallerialta. Phile:yttrium koostuu valokuvista ja veistoksista. Kivelä arvelee käsittelevänsä seksuaalisuutta myös tulevaisuuden teoksissaan.

“Jos en nyt koko loppu-uraa, niin pitkään kumminkin.”

Kivelän näyttelyyn pääsee tutustumaan Turun B-galleriassa osoitteessa Aninkaistenkatu 5 vielä ke 25.5. klo 12-18, pe 27.5. klo 12-18 sekä la-su 28.-29.5. klo 12-16. Suljettu helatorstaina.

Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy.

napakoru / IG @kinkymuru