Kuvataiteilija Minna Havukaisen videoteos tuo kinkyydestä esille sen, mikä usein jää käsittelemättä

KUVAT: Stillkuvia Puutarha-teoksesta. Kuvaaja Otso Reunanen. Pressikuvia.

Turussa Wäinö Aaltosen Museossa voi tammikuun 9. päivään saakka sukeltaa pohtimaan sukupuolen ja seksuaalisuuden lukemattomia ulottuvuuksia. Yksi Spektri-näyttelyn teoksista on kuvataiteilija Minna Havukaisen lähes tunnin mittainen, BDSM-aiheinen videoteos Puutarha.

Millaisen session voisi järjestää puutarhassa? Kinkyt teekutsut, lateksivaatteiden fiilistelyä vaiko kenties iltasadun lukemista pikkuisille? 

Tällaisia ajatuksia lensi ilmoille, kun kuvataiteilija Minna Havukainen kokosi työryhmän suunnittelemaan BDSM-aiheista Puutarha-videoteostaan. Teoksessa joukko kinkyjä kokoontuu puutarhaan sessioimaan, ja kukin heistä kertoo omasta näkökulmastaan kinkyydestä, identiteetistä sekä omista fetisseistään. 

Puutarha-videoteos ei pyri olemaan ensyklopedia kaikesta siitä, mitä kinkyys voi olla, mutta sen yksi tavoite on normalisoida aihetta ja tuoda kinkyydestä esiin harvoin käsiteltyjä puolia: valoa, leikkiä, huumoria, turvaa. Sellaista kinkykuvastoa, jollaista Havukainen itse on kaivannut.

– Koen, että tämä aihe on halunnut tulla esiin, minä kuvataiteilijana olen vain väylä. Ajatuksena on ollut tuoda kinkyyttä esille tiettäväksi, kohdattavaksi. Tuoda nähdyksi paitsi teoksessa olevat inspiroivat, rohkeat ihmiset, myös kinkyt yleensä. 

Havukainen ei halunnut kuvittaa omia ajatuksiaan, vaan teoksessa esiintyvät ihmiset saivat itse päättää, mitä kertovat, tekevät ja näyttävät. Havukainen laati luettelon sisällöllisistä avainsanoista, kuten kevät, nautinto, halu,  omenapuutarha ja puutarhanhoito, joiden pohjalta esiintyjät ryhtyivät suunnittelemaan sessioitaan. Lopputuloksena on niin intiimejä leikkihetkiä, että katsojakin unohtaa työryhmän olleen paikalla.

On aika, että myös kinkyys nähdään yhtenä seksuaali-identiteettinä.

Minna Havukainen

PUHUESSAAN kinkystä Havukainen puhuu myös laajemmista aiheista: ihmisenä kasvusta, nautinnosta, rajoista, kommunikaatiosta ja ilosta. Seksuaalisuus värittää koko elämää, aivan kuten kuolema, syntymä ja muut Havukaisen aiemmin käsittelemät aiheet.

– Kaikki liittyy vahvasti aiempaan tekemiseeni. Käsittelemäni aiheet ovat olleet tavalla tai toisella ajankohtaisia omassa tai läheisten elämässä. Ne ovat saaneet pohtimaan, mitä yleistä tai kollektiivista omassa kokemuksessa on, mitä merkitystä näillä kokemuksilla on laajemmin niin ihmiselämässä kuin yhteiskunnallisestikin.

Puutarha-videoteos on näytillä erillisessä huoneessa ja sille on asetettu kahdeksantoista vuoden suositusikäraja. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ohjeiden mukaan teos olisi K-16, mutta Havukainen on itse halunnut, että teos on K-18. Hänen mukaansa kyse on tekijän vastuusta ottaa huomioon alaikäisten katsojien näkökulma ja kokemus. Teoksen katsomisen on oltava suostumuksellista, ja tämä edellyttää tiettyä seksuaalista kypsyyttä.

– Suositusikäraja ei ole kielto vaan suositus, mutta teoksen ohjaajana haluan antaa esimerkiksi museoon luokkaretkiä suunnitteleville opettajille signaalin siitä, että heidän on arvioitava itse, onko luokka valmis käsittelemään aihetta. Opettajalla ei välttämättä ole osaamista saatika riittävästi aikaa purkaa kinkyyteen sekä ylipäätään seksiin ja seksuaalisuuteen liittyviä aiheita oppilaiden kanssa, ja luokkaretkellä oleva nuori, joka ei kenties voi puhua aiheesta kotona tai edes ystävilleen, jääkin aika yksin asian kanssa.

HAVUKAINEN on saanut teoksesta paljon positiivista palautetta. Puutarhaa on pidetty tärkeänä avauksena erilaiselle kinkystä puhumiselle. Moni on myös toivonut näkevänsä teoksen elokuvateatterissa tai televisiossa.

– Useat katsojista ovat halunneet katsoa teoksen nimenomaan alusta loppuun. Yleensä museovieraat pysähtyvät  pitkien videoteosten  äärelle pieneksi hetkeksi, mutta Puutarha on osoittautunut poikkeuksellisen viekoittelevaksi. On upeaa, että jokin saa ihmiset pysähtymään hektisessä nykymaailmassa ja teos katsotaan kokonaan. Joskus jopa useamman kerran. 

Kaikkia Puutarhan kuvaus kinkyydestä ei ole miellyttänyt. Osan mielestä se on liian hempeä, osan mielestä se ei edusta tarpeeksi kattavasti kinkyyttä.  Havukainen  on jo teosta tehdessään tiedostanut, ettei kinkyn koko laajaa kirjoa mitenkään ehdi tuoda esille tunnin mittaisessa videoteoksessa.

– Se, että teos on esillä yhteisnäyttelyssä museossa, asettaa myös omia rajoitteitaan, sillä yleisössä voi yhtä hyvin olla vuosikymmeniä kinkyskenessä toiminut aktiivi kuin täysi ummikko. Teos on kuitenkin tehty ihan kaikille. Toivon sen tarjoavan jotakin analyyttisesti taidetta työssään tutkivalle, näkökulmiaan ja maailmankuvaansa avartumista etsivälle tai taidetta nautintoaineena lähestyvälle ihmiselle – niin vaniljoille kuin myös ihan kinkyille itselleen. 

Jotkut kokevat teoksen vievän pois BDSM:n ympärillä olevaa mystiikkaa, joka on osalle kinkyistä tärkeää, ehkä se oma juttu. Kritiikki ei ole tuulesta temmattua, sillä Havukaisen yksi tavoite on kinkyn normalisoiminen.

– En halua, että kinkyyttä käsitellään aina traumojen ja negatiivisuuden kautta. Haluaisin, että se olisi normaalia ja tervehenkistä, ei sairasta ja pervoa – paitsi tietenkin hyvällä tavalla pervoa! 

Havukainen on itsekin osa kinkyskeneä ja kertoi aiheesta julkisesti näyttelyn avajaistapahtumassa. Hän ei koe olleensa erityisemmin kaapissa, mutta näkee oman avoimuutensa tuovan tiettyä luottamusta.

– On aika puhua asioista sen enempää alleviivaamatta. Olen kuvataiteilija, joka sattuu olemaan kinky, se siitä. Teoksen yhteydessä toimin taiteilijan positiosta käsin. Oma kinkyys ei siksi ole minusta korostamisen väärti. 

HAVUKAINEN näkee kinkyn väylänä tavoittaa lapsuuden leikki ja löytämisen into myös vastuullisena aikuisena. Niin kauan kuin asiat ovat yhdessä sovittuja, kaikenlaisen kokeileminen on sallittua. Kun ei tarvitse olla tietynlainen, monet lukot aukeavat.

– On aika, että myös kinkyys nähdään yhtenä seksuaali-identiteettinä. Tällä teoksella haluan kertoa, että se on sitä jollekulle. Se voi olla se määräävä identiteetti, näkökulma, jonka läpi elämässäsi katsot kaikkea.

– Toivon, että teos tarjoaa uudenlaista näkökulmaa siihen, mitä kaikkea seksuaalisuus ja nautinto voivat olla, ja että se  haastaa pohtimaan laajemmin sitä, mitä ihminen pitää hyväksyttävänä, mitä outona tai vastenmielisenä ja ennen kaikkea kysymään itseltään: miksi? Ja olisihan se tosi hienoa, jos teos inspiroisi katsojaa pohtimaan myös omaa seksuaalisuuttaan, identiteettiään ja tarpeitaan.

PUUTARHA on vasta yksi näkökulma kinkyyn. Havukainen valmistelee parhaillaan keväälle 2023 Helsinkiin Galleria Huutoon näyttelyä, jonka teoksissa käsittelee kinkyyttä mahdollisimman monipuolisesti. Näyttelyn yhteyteen toteutetaan myös kinkyyttä laajemmin käsittelevä oheistapahtuma, yhdessä kinkyskenen kanssa.

Puutarha-videoteos on nähtävissä Turussa Wäinö Aaltosen museon Spektri-näyttelyssä 9.1.2022 saakka. Teos alkaa tasatunnein ja sen kesto on 55 minuuttia. Teoksen suositusikäraja on 18 vuotta.

napakoru / IG: @kinkymuru

KUVAT: Stillkuvia Puutarha-teoksesta. Kuvaaja Otso Reunanen. Pressikuvia.

Voit kommentoida tätä artikkelia alla olevan lomakkeen avulla. Sinua pyydetään antamaan nimimerkki ja sähköpostiosoite. Sähköpostiosoitetta ei julkaista muille lukijoille. Antamasi nimimerkki julkaistaan. Kaikki kommentit moderoidaan ennen julkaisua.