Tuntematon maa julkaisee henkilökuvia kinkyyteen liittyvien ennakkoluulojen vähentämiseksi.
Nyt on vuorossa julkaisuumme teräviä leffavinkkejä kirjoitteleva Susi. Pidemmittä puheitta annetaanpa suden kertoa itsestään.
Teksti: Susi
Susi, saatana!
Näin minua luonnehti joskus 16-kesäsenä satunnainen humalainen eräällä paikallisella grillillä. Mie nimittäin purin sitä sormesta ko hän tuli kysymättä minun lautaselle.
Että terve vaan, miepä se olen se Susi joka teille leffa-arvostelujakin rustaa. Melkein 40-kymppinen leffa- ja musafriikki, koppakuoriaisten paimentaja, anarkisti, wannabe-punkkari, moottoripää ja elämäntapapervo joka karvalastensa ja muien hullujen kanssa asuu Pohjos-Karjalaisessa metsässä.
Tuntemattomaan maahan päädyin kirjottamaan Baarissa lukemani mukaankutsun innoittamana, eli sekuvai laiton säpoa toimitukseen notta olisko tilaa taikka halua tämmöselle pervoihin elokuviin keskittyvälle leffavinkkiosiolle. Ja haluahan sattu löytymään niin mie alon.
Vierastan fingelskaa niin mahoton, notta mieluummin nimitän itseäni pervoksi kuin kinkyksi. Ja muut saa tehä niinko ite tahtovat, niin mieki tehen.
Pervous on jollain tavalla aina ollu osa omaa identiteettiä, vaikka volyymi ja intensiteetti onkin kovasti vaihdelleet. Teininä se tietty meni siinä hapuillessa, lähinnä sitä että millon ja miten sitä pääsis pukille, vaan sitte ko alko pääsemään niin kävi ilmi että ihan mahottomia säväreitä saan siitä ko saan ottaa ohjat ja vähä vaikka alistaakin sitä toista osapuolta. Sillon ei tietenkään ollu hajuakaan mistään BDSM-yhteisöstä, vaikka termi toki tuli vastakulttuuria tutkiessa tutuksi. Ja aivan kuten sillon, edelleenkin kaikki ns. ”muodollinen” BDSM tuntuu vieraalta. Minusta ei siis tullu ikinä lateksikorkkaridominaa, enkä oikein usko että ikinä tuleekaan (never say never ja rasti seinään).
Kasvuun toki kuuluu osana omien ja toisten halujen ja rajojen kuunteleminen, sanottaminen ja kunnioittaminen, eikä siinä taida koskaan tulla valmiiksi. Aivan kuten ei seksuaalisuudessakaan; ensin olin puhtaasti dominoiva, sitten alon löytää itsestäni myös alistuvaa puolta ja nykyään luonnehtisin itseäni lähinnä pan-seksuaaliksi metsästäjäksi.
Fetisistiksi en itseäni koe, vaikka yhen sortin pakkomielle moottoreihin ja nahkaan onkin osa minua. Asioita jotka tuottavat minulle seksuaalista mielihyvää täysin ilman seksuaalista kontekstia on eritoten moparin -60 ja -70luvun pikkulohkot, vintage HD V2 ja brittipyörät, nahkaset työvaatteet, pihkan, kakstahtiöljyn ja hien hajujen sekotus noin niinku muutamia mainitakseni. Ja kirveet, melkein unohdin mainita kirveet. Koska kiihottumiseni ei vaadi näitä elementtejä, en koe olevani fettari, vaan olen iloinen että voin hekumoida näillä aina halutessani. Oh, the semantics!
Yhteenvetona voitaneen tojeta notta mulle on siunaantunu 18-kesäsen kossin libido yhistettynä kieroon mieleen ja huonoon huumorintajuun, mutta jotenki senkin kanssa on opittu tulemaan toimeen ja suurin anti tästäki saatanan siunaantumisesta lienee se että voi helpommin hyväksyä muita. Erilaisempi on parempi, prkl.
Ainii, ja minun lempparipornoa on monster-hentai, nimenomaan semmonen piirretty eikä mikn 3D höttö. Niin kerta.
Terveisin Susi